Huh hellettä

 Kyllä nyt alkaa olla vähän turhan kuuma minulle. Tai onhan lämpö mukavaa, mutta kun tarvitsisi jotakin jaksaa touhutakin. Onneksi tein eilen suuren laatikollisen lasagnea, niin ei tarvinnut tänään kokata. Huomenna on pakko, kunhan keksisi mitä laittaisi. Kokkaaminen ei todellakaan ole kuumana päivänä hauskaa. Vaikka ei moni muukaan asia ole.
  Tuli sitten kerättyä vadelmia. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta rinnetontillemme ja vattupuskassa oli aivan järjettömän kuuma.Ja lentäviä seuralaisia myös. Hiki valui norona otsalta ja selkää pitkin. Aina kun sain rasiallisen kerättyä kävin hieman sisällä vilvoittelemassa ja juomassa. Aivan hullun hommaa tällä kelillä, mutta pakko ne on kerätä. Kuudennen rasian jälkeen luovutin. Päivän saldona 2,8 litraa. Hitaasti, mutta varmasti vadelmiakin kertyy. Kelpaa niitä talvella syödä, vaikka kohta niiden kerääminen muuttuukin todelliseksi pakkopullaksi. Kun päivästä toiseen käy samat kohdat moneen kertaan läpi. Ensin reunasta, sitten päältä ja vielä sisältä, jottei kypsät marjat tipu...
  Pikku-Emma onneksi oli äidin seurana ulkona ja keräsi isosiskolle punaisia viinimarjoja pakastettavaksi.Toki usein tarvitsi käydä sisällä vilvoittelemassa ja huilaamassa, mutta reipas tyttö sai kerättyä melkein 8 dl marjoja. Marja kerrallaan ilman karoja ja muita roskia. Emmasta saa kyllä iloisen apulaisen marjapuskiin. Mustikkaankin olisi kovasti ollut lähdössä, muttei voi ottaa mukaan, kun pelkää kovasti hyttysiä.
  Ovat sitten luvanneet hellettä myös ensiviikoksi. Välissä voi lauantaina ehkä hieman ukkostaa. No pääasia ettei sade pilaa vadelman pääsatoa. Vaikka voisi ilmaa raikastaakin, ehkä.
  Nautitaan kesästä ja kärpäsistä ja muistakin lentävistä ja ryömivistä ötököistä. (Iikk!) Nähtiin muuten tänään Emman kanssa tosi iso kovakuoriainen lentelemässä. Varmaan 2,5-3cm pitkä musta jossa oli keltaisia raitoja. Ja jonnimmoiset tuntosarvetkin. Täytyykin tarkistaa mikä jäärä se oli.
  Kaikki ikkunat on auki ja silti on kuuma. Tulee kuuma yö, taas.

Tarpeeksi tekemistä?

  Kesä on ihanaa aikaa eritoten sitten, kun sato alkaa kypsyä. Mustikoitahan on tullut kerättyä jo jonkin aikaa. Paikoitellen ne alkavatkin olla jo ylikypsiä, joten taas joutuu nyppimään jo valikoiden. Silti sekä eilen että tänäänkin tuli käytyä vähän poimimassa. Hitaasti, mutta varmasti tavoitteet täyttyvät.
  Vadelma aikakin alkaa olla parhaimmillaan. Eilen Mieheni keräsi Heidin kanssa n 2,7 litraa pakastimeen ja minä piirakan päälle lisäksi sen reilun 3 desiä. Tänään itse keräsin 2,5 litraa ja Heidi puoli litraa. Jälleen yhteensä 3l. Yes! Jos keli pysyy hyvänä lähipäivät niin saaliit vielä suurenee. Seuraavaviikko on varmaan meidän puutarhavadelmien sesonki, joten kiirettä pitää :-)
  Mies on saanut pätkittyä kaikki puutkin pinosta ja liiterin täyttöpuuhatkin on menossa. Pari pinoa vielä mahtuu ja sitten liiterin ovi kiinni eikä sinne ole asiaa ennen syksyn kosteita kelejä. Puut haetaan siihen saakka katoksen alta. Yhden kuorman mies jo haki puita pinolle ensi kesää odottamaan. Sitten kun on taas kymmenisen mottia puita pinolla odottamassa ensikesän pienimistä, alkaa olla taas turvallinen olo. Puut on olleet jo maalla miehen kotona vuoden pinossa metrin mittaisina ja sieltä ne kärrätään vielä vuodeksi meidän pihalle pinoon odottamaan.
  Aloitin eilen ilalla ennen nukkumaan menoa uudet sukat. Ensimmäinen valmistuu toivottavasti huomenna, kun kantapää alkaa olla valmis. Nyt huutelee nukkumatti, hyvää yötä <3 p="">

Onni on oman pihan puutarhavadelmat

Olis voinu tulla kiirekin

  Se tunne, kun olet aloittanut tekemään synttärilahja-sukkia hyvissä ajoin jo 2 viikkoa aiemmin ja maanantaina huomaat ettei työ ole edennyt ekan sukan vartta pidemmälle. Työ kouraan ja hommiin. Sitten käytät ekan sukan loppuun kutomiseen 4 päivää. (Jep, hyvä minä ) Sit ei auta muu kuin luoda yhdeltätoista illalla silmukat toiseen sukkaan ja päättää että minähän ehdin. Ja neuloa vartta 30 kerrosta ja luovuttaa mennäkseen nukkumaan. Perjantaillehan jäi kudottavaksi vain koko loppusukka. Luotto on kova ja päätän herätä, kun poika lähtee töihin klo 5:40. Joopa joo; katsoin kelloa tuolloin ja päätin että väsyttää ihan helevetisti ja nukuin vielä yhdeksään :-D

  Sukkapuikot oli lähettyvillä pitkin päivää ja jos sopiva hetki tuli kudoin 5-10kerrosta. Illalla saunan päälle klo 10:00 oli otettava puikot vielä käteen, sillä kantapää oli valmis ja loppu jalkaterä tekemättä. Olin edelleen päättäväisesti sitä mieltä, ett sukat on yhdeltä valmiit. Mies meni nukkumaan puol kahdeltatoista ja sanoin ett tuun yhdeltä. Diiba daaba...
  Sukan sain valmiiksi 00:54, mutta päättely olikin sitten ihan ahterista. MUSTA lanka on ahterista, enkä tahtonut nähdä päätellä lankoja. Kutominen kun menee käsiin oikeastaan katsomatta, kun laskee mielessä kerroksia ja sit lopuksi vaan tarkistaa kerrosten määrän, mutta päättelyä kun ei voi niin tehdä ja päättelyneulakin on taas hukassa niin jouduin käyttämään koukkua. Silmiin suorastaan teki kipeää, kun sain homman valmiiksi ja pääsin nukkumaan. Mutta mä ehdin. Rami 19-vuotta sai lahjasukkansa muiden lahjojensa ohella aamulla.

Tässä ne ovat:

Synttärisukat Ramille koko 42

Musta 7-veikka ja sini-vihreä 7-veikka Polaris

Yhteensä 124g

Paljon onnea Rami  <3 p="">

Marjasukat

  Ihanat ja kamalat marjasäät. On pitänyt perin huonoa marjasäätä, mutta eilen oli kyllä ihan mukava keli. Esikoinen lähti myös mustikkaan äidin ja mummun kanssa. Ja saikin ihan mukavasti, heti 1,1litraa. ( Mikä oli kyllä kannun vetoisuus, joten kotiin täytyi lähteä tuon kipon täytyttyä. Aamulla päättelin langat viime vuonna valmistuneista sukista, jotta tytär saa omat sukat saappaisiin. Ei ollut tullut villasukat matkaan kesäkelillä. ( oho)  Sukat on ollut valmiina jo viime vuodesta, en muista koska nuo pakkopullat sain valmiiksi. Värit rupesivat mielessä riitelemään ja kesti monta kuukautta, että väkisin tein parin sukalle. Ensimmäinen saattoi valmistua maaliskuussa. No nyt on langatkin päätelty vihdoin.

Marjasukat  koko 39

Lanka 7-veljestä oranssi  105g

Sekä 7-veljestä punakirjava nostalgia

  Joskus jotkut väriyhdistelmät näyttävät mielessä tosi hyviltä, mutta muodostuvat tosi tuskallisiksi neuloa. Nämä kyllä näyttävät edelleenkin silmääni ihan kauniilta, mutta tuo nostalgia lanka on silmiini semmoinen migreenilanka että en toista tiedä. Toisinaan joutuu aloitukset purkamaan, kun värit oikeasti riitelevät silmissä ja työ ei sen takia etene yhtään. Sinänsä melkein valmis sukka on kurja purkaa, kun tajuaa liian myöhään ettei sovi.

  Tällä hetkellä on puikoilla pojan sukat ja että osa olla musta lanka pitkästä aikaa mielenkiintoinen kudottava. Ei voi tehdä hämärässä, vaikka kuinka tekisi mieli. Mustalle valitsin kaveriksi uuden 7-veikka polariksen sini-vihreä sävyisenä. Vielä kun saisin ne valmiiksikin. Nyt vihdoin aamukahvia ja leipää, jotta jaksaa alkaa päivän töihin.

Jotain valmista välillä

  Mustikkametsä on saanut olla tämän viikon vielä rauhassa. Sunnuntaina kyllä vielä äidin kanssa kävimme pari litraa hakemassa, josta esikoinenkin sai itselleen jo kolme rasiaa pakkaseen. Hyvä alku ainakin. Eiköhän me äidin kanssa taas huomenna mennä :-) Me oltiin alkuviikko maalla anopin (lue mummun) kanssa. Ajeltiin maanantaina hakemaan mummu kaupungista ja käytiin myös katsomassa esikoista samalla mustikoiden kanssa.
  Maalla onkin tullut sitten leivottua ja vietettyä lasten kanssa netitöntä ja suht telkutonta kesäviikkoa. Kahtena aamuna on katsottu osa lastenohjelmista ja tänään kotiin palattua viikon toinen pikku kakkonen. Kassillinen kirjaston kirjoja tuli taas viikossa luettua ja koska loppuivat hieman kesken, niin siirryimme lukemaan jälleen omia Pupu Tupunoita välikirjoina. Tänään täytyi kotiin palaamisen jälkeen käydä heti kirjastossa lainaamassa uusi kassillinen. Loppuvat varmaan heti kättelyssä, kun menemme pian takaisin maalle. Täytyy varmuuden vuoksi varmaan hakea huomenna vähän lisää. :-D Meistä on tullut lukutoukkia, itsellenikin varasin seuraavan kirjan Katajamäki-sarjasta jota aloitin lukemaan.
  Käsityöt on toki mukana reissussa ja kun sopiva rauhallinen välipää tulee, on hyvä ottaa puikot esille. Sain joulu juhannussukat valmiiksi ja aloitin pojan synttärisukkien teon. Uskomatonta että mun pieni täyttää reilun viikon päästä jo 19-vuotta. Mihin nää vuodet katoaa?? Vastahan mä hänet saatoin ekaa päivää kouluun ja nyt mun ylioppilas täyttää 19... No jokatapauksessa, jotain valmista:

  Juhannussukat 7-veljestä koko 38-39

Punainen ja vaalea harmaa

(Vielä punnitsematta)

Marjasatoa

  Joka kesäinen marjakausi on startannut. Sunnuntaina riensimme äitini kanssa ekaa kertaa tälle kesälle mustikkametsään. Eikä suotta; ensimmäinen saaliini oli heti 1.3litraa. Ei välttämättä kuulosta isolta määrältä, mutta meillä marjat nypitään aina käsin. En edes osaa poimuria käyttää, no kun en ole koskaan käyttänyt. Tänään olikin jo isoin saalis 1.8litraa ja huomenna innoissaan uudelleen. 5.4 on jo pakkasessa, kun omaan pakkaseen olen tavoitteekseni laittanut 20. Sit lisäksi Tyttärelle ja avokilleen, kun ei kaupungissa oikein marjaan pääse. Eli eitarvitse ihmetellä, jos blogi jälleen hiljenee. Se on vain tilapäistä. Eilen hain lisähommaa paikalliselta tilalta: 10kg mansikoita. Nam! No kello oli yli puolenyön, kun minäkin vihdoin pääsin nukkumaan. Sulatin aikani kuluksi päivällä molemmat arkkupakastimetkin- fixu veto or not. (Järkevää se vissiin oli kuitenkin)

  Jep, pari viikkoa tulee varmasti lähes päivittäin käytyä metsässä. Sillä aikaa alkaa jo varmasti oman puutarhan sato kypsyä ja täytyy päivittäin notkua myös puskissa. Meillä on vissiin noin 12m lähes metrin leveydeltä puutarha vadelmaa. Joka vuotinen työmaa, joka orjuuttaa noin kuukauden päivät. Kerättävä on tuli vadelmia 0,5 tai 6 litraa päivässä, sillä ei ole merkitystä. Jos jättää keräämättä, ampiaiset omii puskat ja sen jälkeen sinne ei ole kellään asiaa. Vadelmasadostakin taitaa onneksi tulla kohtuu hyvä, jos kelit alkavat suosimaan. Sen päättää tietenkin yläkerta.

  Sitä kun ikää tulee lisää mittariin, niin vuosi vuodelta säilöminen (ja pennin venytys) kiinnostaa enemmän. Meillä harkitaan, josko jäisin vähän extraa kotiin vanhempainvapaan jälkeen. Kaikkeni olen päättänyt tehdä sen eteen, että onnistuisi. Kun ei Emmallakaan ala eskari kuin vasta vuoden päästä ja saisi mahdollisuuden olla vielä vähän aikaa pois oravanpyörästä. Otettaisiin hänetkin pois hoidosta kokonaan siksi aikaa. Mistä tulikin mieleeni, että huomenna olisi hyvää aikaa pakastaa raparperia talven varalle. Meillä kasvaa sitä ihan mahoton puska. On annettu sitä myös tutuille ja anoppikin pakasti jo itselleen.

  Toivotaan että ilmat paranee ja saadaan kaikki hyvät kesän maut talteen :-)

Kesäyöt

Meillä nukutaan tai no nuorimies lähti rantaan yhdelle, kun oli saanut raskaan työn raatajan hiet pestyä. Tuhottoman kuuma, vaikka kaikki ikkunat ovat auki. 66:n äänet kantautuvat sisälle. Rekkoja menee säännöllisin väliajoin ja pikkuautoja tasaiseen tahtiin. Juuri, kun linnun laulu tai pörriäisen surina alkaa kuulua sisälle niin menee seuraava auto. Sen verran hämärää ettei näe lukea kirjaa ilman lamppua. Ei jaksa laittaa valoa, jotta voisi tehdä jotakin hyödyllistä; lue käsitöitä. Tai jotakin sivistävää; lukea kirjaa. Ei huvita katsoa televisiota, vaikkei nukuta. Vielä hetki sitten sisälle tuli ulkoa riittävästi valoa ja nyt on vain hämärä hetki. Muutama tunti ja taas näkee riittävästi. Makuuhuoneen hiljainen tuhina, isontien äänet. Jos hyttysiä olisi yhtään vähemmän, menisin ulos terassille istumaan. Kesän tuoksut, kesän äänet, kesäyön äänet. Olen aina tykännyt kuunnella kesäyön ääniä meillä kotona. Asumme riittävän kaukana isosta tiestä, mutta kuitenkin niin lähellä, että äänet kantautuvat meille. Jos ei saa unta voi laskea lampaiden sijasta autoja. Tai kuunnella pientä tuhisijaa. Kauniita unia.

Tää leipoo eikun neuloo eikun

  Jotta ei tulis kylmä, olen tänään ensin kokannut tunnin; mansikkakeittoa mansikanpaloilla, mustikkakeittoa siivilöitynä sekä makaroni-jauhelihasörsseliä. (Tenavat puhuu makaronisörsselistä) Helppo ja nopee sekä kelpaa kaikille. Yksikään lasten kaverikaan ei oo jättänyt syömättä. Uppoo kuin väärä raha.

  No vatsa täynnä on hyvä siivota edelliset jäljet ja tehdä ruisleipäset taikina. Ohje oli joskus muinoin jauhopussin kyljessä. Äitini sen siitä bongasi ja sitä kokeili ja hyväksi havaitsi. Sen jälkeen olen muutamiinkin myyjäisiin näitä leiponut. Ovat eri herkkua mm. hernekeiton kanssa ja tietty ihan muutenkin. No samalla, kun odottaa leipästen kohoamista sekä paistaessa on hyvää luppoaikaa heilutella puikkoja tai koukkua. Tämän hetkinen virkkuuni vaatii keskittymistä ja ohjeen vilkuilua niin sukat ovat parempi idea.

  Kun jälleen kerran siivoaa jäljet ja tiskikone on sammunut voi vaihtaa tiskit koneeseen ja aloittaa pullataikinan vaivaamisen. Mä niin rakastan näitä päiviä, kun Pyry nukkuu päivällä vähän enemmän, niin voi häärätä huoletta enemmän. Ja koska kaikki lapset on meillä osanneet aina nukkua öisin, jaksaa sitä myös touhuta keittiössä. Pyrykin nukkuu yönsä läpi, kunhan äiti huomaa tissin tuikata välillä suuhun.

  Kyllä kelpasi iltakahveet juoda ja jäihän noista nyt huomiseksikin, jos vaikka joku sattuu huomenna kahveelle poikkeemaan. Ihana perjantai, nyt vesi lämpiämään ja kintut ylös ja kudin käteen. Lepohetki ansaittu? :-)

Kuveja, kuvia

  Leivonta on hauskaa puuhaa, kuten käsityötkin. Meillä on nykyään perjantai pullapäivä. Poikkeuksiakin tietty on; keskiviikkona leivoin pullaa. Nyt kun aloin päästä yhteisymmärrykseen mieheltäni saamani puhelimen kanssa, niin päätin lisätä tänne lisää kuvia, jotta pääsen pikkuhiljaa ajantasalle näissä. Perusjuttuja, ei muuta. Olen tänä vuonna tehnyt jo toistakymmentä kinuskikakkua, tässä niistäkin muutama variaatio.

 Kristallipullia ilman "kristallia"

 Muuten vaan kinuskikakku

 Miehen veljelle synttärikakku

 Pyryn kastekakku

 Ramille kakku viimeisten kirjoitusten kunniaksi

(Lapset; Aina on hyvä syy kakulle)

Emman 3-vuotis kakku 

Polkkaa 77g ja 74g

Mieheni ja Ramin lapaset tammikuussa?

(Tämähän on neuleblogi)