Aina ajoittain sitä huomaa olevansa tavalla tai toisella koukussa. Toiset on koukussa tupakkaan ja muihin päihteisiin ja toiset suklaaseen. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja nykyinen addiktioni on Fazerin karpalo-vadelma, joka on syntisen hyvää. Ei uskoisi, että olin lähes koko odotusajan syömättä suklaata tai karamellia muuten. Hyvä uutinen: paino ei noussut huono uutinen: ilmeisesti pitää ne syömättä jääneet syödä nyt, mutta onneksi painoa on edelleen vähemmän kuin ennen raskautta. Äitini totesi viikolla, että hänellä tulee taas vuosi täyteen ilman tupakkaa. Äitini on tupakoinnissa kuin jojo laihduttaja. Toivottavasti ei tänä vuonna enää ratkea. On hölmöä katsoa, kun toinen kiusaa niinkin tuttua ihmistä kuin itseään. Isäni on polttanut jo 50 vuotta enkä usko hänen pääsevän tupakasta eroonkaan. Hyi yök. Itse olen ollut jo 11 vuotta ilman, kun mieheni kanssa yhdessä lopetettiin. Mutta suklaa; se on mmm niin hyvää.
Itselläni on kyllä useampikin addiktio. Tällä hetkellä ehkä 3 tai 4.
Siinä, kun minä kudon sukkaa, tumppua yms. on myös niitä, jotka juoksevat sen ajan kieli vyön alla reenaten maratoonille tai vain itseään varten. Kyllä minäkin kävelyllä käyn, nykyisin on taas ne vaunut mukana. Kesän lopusta syksyyn tulee koluttua metsässä poimimassa mustikoita, puolukoita ja sieniä. Mielestäni mun liikkumisessa pitää tulla jotain näkyvää heti. Siksi marjat ja sienet. Pelkät rakot kantapäissä tai varpaissa ei piisaa mulla. Köykkimisestä kipeytyneen selän siedän paremmin. Tiedän, että pääsen herkuttelemaan myöhemmin.
Jotkut ovat koukussa päihteisiin, joko alkoholiin tai sitten jopa piikittävät itseään. Saavat päihteistä välittömän hyvänolon tunteen ja unohtavat hetkeksi todellisuuden. Itse olen koukussa lankoihin, villaisiin, silkkisiin, pörröisiin, vaaleisiin ja tummiin. Pehmoisiin, joita tunnustelemalla saa miellyttävän hyvänolon tunteen. Kun oikein keljuttaa, voi mennä järjestelemään lankakaappia ja unohtaa hetkeksi todellisuuden ja vain nauttia lankojen antamasta hyvän olon tunteesta. Päihteistä on hyvin vaikea päästä eroon. Muutama entisistä koulukavereistani on enemmän ja vähemmän koukussa alkoholiin ja käyttäytyvät edelleen kuin 20 vuotta sitten. Notkuvat kylällä baarin edessä tupakalla vailla sen kummemmin päämäärää. Vähän niinkuin notkuivat jo yläasteella linkkariasemalla, missä vanhat gupet istuivat kaljatuoppiensa kanssa. Lankoihin voi jäädä myös koukkuun kuin päihteisiin, mutta langat eivät vaaranna terveyttä ja vaikka kokopäivän kutoisi sukkaa, voi silti välittömästi lähteä autonrattiin.
Lisäksi olen koukussa leipomiseen, leivon lähestulkoon jokapäivä. Leipää, piirakoita, kakkuja, keksejä. Kuppikakut ja focatcia leipä on ihan must. Kuppikakuissa riittää haastetta, maistuvat ihanalle ja ovat helppoja tehdä. Vielä kun joku kertoisi miten päällysteestä tehdään niin muhkea, sitä en ole saanut vielä onnistumaan. Uusi kuorruteruutta on ostoslistalla, kun edellisen pussiosa halkesi kuorruttaessa.
Tuosta ensin mainitsemasta addiktiosta olisi tarkoitus päästä kevään aikana eroon. Viikon lakkoni sujui toissaviikolla hyvin, en langennut kertaakaan. Mutta helppoa se ei ollut.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
torstai 22. maaliskuuta 2012
Kotiäidillä on aina aikaa...pöh
Ketuttaa kuin pientä oravaa jolla on hampaat poikki ja käpy jäässä.
Toisilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että kun vauva nukkuu, niin silloin äiti ehtii lenkille ja moikkaamaan tuttujaan, käymään kylässä. Ottaa omaa aikaa ja rentoutuu( siis jos mies on kotona) Höpö höpö.
Jos mies ei ole kotona, kannattaa lähteä vaunutellen ihan muuten vaan kylään ja kävelylle, jotta äiti saa tuulettaa päätään. Tosi iso Pöh!
Kun vauva nukkuu, tämä mamma leipoo, kokkaa, siivoo, neuloo, pesee ja pyykkää ja katsoo kutimien kanssa hieman televisiotakin. Tulee hommat tehtyä, on omaa aikaa ja saa vaan nauttia neulomisesta.
Kun mies ei ole kotona tämä mamma käytää vauvan päivän ekat päikyt just kuten edelläkin; sit on hyvä mieli kun kodissa tuoksuu vastaleivottu ja on saanut omaa aikaa kudinten kera.
Koitappa tehdä, kuten ulkopuoliset neuvoo; Kun mies tulee kotiin, on vauva syönyt, ruuanlaitto on sopivasti kesken, pyykit( eka koneellinen) on vielä koneessa, tiskikone on tyhjäämättä, kukaan ei ole leiponut ja akka on vihainen, kun ei ole saanut omaa aikaa eli kudin pölyttyy pöydällä...
Sopii tulla koittamaan, #kele. Kolmen tunnin päikkäreiden aikana saa tehtyä pieniä ihmeitä, joten jätetäänpäs se toisten neuvominen sitten. Hyviä neuvoja saa antaa, mutta ei kannata ajatella että niitä pitäisi noudattaa tai välttämättä kokeillakaan. Jokaisella on omat rutiininsa, kuten meillä. Pikkuinen on ottanut omat rytminsä ja niihin ei viitsi kajota, kun tulos on sylissä istuva pikkuakka joka ei viihdy itsekseen, kun ei nuku kunnolla. Meidän pikkuinen nukkuu 12 tunnin yöunet ja siihen päälle parit päikyt yhteensä noin 5 tuntia. Noiden 5 tunnin aikana mamma tekee kodille pieniä ihmeitä ja vauvan hereillä ollessa leipomiset on sit bonusta, kun kaikki hommat on kuosissa :)
Koitappas rikkoa rytmi. Olikin tosi hauska päivä. Pikkuinen nukahti 5 minuutiksi tissille, heräsi pukiessa ulkovaatteita. Nukahti vaunuun vasta 5-10 minuuttia ennenkuin päästiin kylään. Heräsi perille päästyämme. Jaksoi leikkiä itsekseenkin vielä kylässä hieman. Nukahti kun lähdettiin kotiin. Heräsi 30 minuutin päästä, kun saavuimme kotiin. Nukkuin päiväunille uudelleen 3 tunnin päästä 2 tunniksi. Lopputulos meidänkin pikkuisesta saa huonotuulisen, jos ei pidä sylissä. Rätynen ja kärttynen piste com. Kun 13 tuntiin mahtuu unta vain alle 3 tuntia on minunkin päiväni pilalla. Vallankin, kun jouduin tekemään kotihommat vauva sylissä.
Pikkuinen taitaa nukkua univelkaa pois. On nukkunut jo 13 tuntia yöunia parilla syötöllä. Meillä ei enää mennä ekojen päikkyjen aikaan kyläilemään, jos tämä mamma saa päättää. Sanoi muut mitä tahtoo :)
Ai niin, kyllä täällä niitä käsitöitä kokoajan tehdään, valmistuneissa sukkia, tumppuja ainakin ja leipomuksiakin lähestulkoon jokapäivä. Kuvien saldo taitaa kamerassa olla muutama. Täytyy jokupäivä yrittää laittaa koneelle et sais tännekin. Ja pitäis ottaa lisääkin kuvia, mut en oikein oo nyt meidän kameran kanssa sinut, kun valotus tulee päin mäntyä. Asetukset on tainnu mennä persiilleen. ( Sekin vielä ##) Ja lankojakin pitäisi tänne laittaa lisää myyntiin ja ja ja hirrrveesti tarttis tehdä ja ja ja akka vaan istuu kirjottamassa kutimet sylisssä ja ja ja Palataan taas ♥
Toisilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että kun vauva nukkuu, niin silloin äiti ehtii lenkille ja moikkaamaan tuttujaan, käymään kylässä. Ottaa omaa aikaa ja rentoutuu( siis jos mies on kotona) Höpö höpö.
Jos mies ei ole kotona, kannattaa lähteä vaunutellen ihan muuten vaan kylään ja kävelylle, jotta äiti saa tuulettaa päätään. Tosi iso Pöh!
Kun vauva nukkuu, tämä mamma leipoo, kokkaa, siivoo, neuloo, pesee ja pyykkää ja katsoo kutimien kanssa hieman televisiotakin. Tulee hommat tehtyä, on omaa aikaa ja saa vaan nauttia neulomisesta.
Kun mies ei ole kotona tämä mamma käytää vauvan päivän ekat päikyt just kuten edelläkin; sit on hyvä mieli kun kodissa tuoksuu vastaleivottu ja on saanut omaa aikaa kudinten kera.
Koitappa tehdä, kuten ulkopuoliset neuvoo; Kun mies tulee kotiin, on vauva syönyt, ruuanlaitto on sopivasti kesken, pyykit( eka koneellinen) on vielä koneessa, tiskikone on tyhjäämättä, kukaan ei ole leiponut ja akka on vihainen, kun ei ole saanut omaa aikaa eli kudin pölyttyy pöydällä...
Sopii tulla koittamaan, #kele. Kolmen tunnin päikkäreiden aikana saa tehtyä pieniä ihmeitä, joten jätetäänpäs se toisten neuvominen sitten. Hyviä neuvoja saa antaa, mutta ei kannata ajatella että niitä pitäisi noudattaa tai välttämättä kokeillakaan. Jokaisella on omat rutiininsa, kuten meillä. Pikkuinen on ottanut omat rytminsä ja niihin ei viitsi kajota, kun tulos on sylissä istuva pikkuakka joka ei viihdy itsekseen, kun ei nuku kunnolla. Meidän pikkuinen nukkuu 12 tunnin yöunet ja siihen päälle parit päikyt yhteensä noin 5 tuntia. Noiden 5 tunnin aikana mamma tekee kodille pieniä ihmeitä ja vauvan hereillä ollessa leipomiset on sit bonusta, kun kaikki hommat on kuosissa :)
Koitappas rikkoa rytmi. Olikin tosi hauska päivä. Pikkuinen nukahti 5 minuutiksi tissille, heräsi pukiessa ulkovaatteita. Nukahti vaunuun vasta 5-10 minuuttia ennenkuin päästiin kylään. Heräsi perille päästyämme. Jaksoi leikkiä itsekseenkin vielä kylässä hieman. Nukahti kun lähdettiin kotiin. Heräsi 30 minuutin päästä, kun saavuimme kotiin. Nukkuin päiväunille uudelleen 3 tunnin päästä 2 tunniksi. Lopputulos meidänkin pikkuisesta saa huonotuulisen, jos ei pidä sylissä. Rätynen ja kärttynen piste com. Kun 13 tuntiin mahtuu unta vain alle 3 tuntia on minunkin päiväni pilalla. Vallankin, kun jouduin tekemään kotihommat vauva sylissä.
Pikkuinen taitaa nukkua univelkaa pois. On nukkunut jo 13 tuntia yöunia parilla syötöllä. Meillä ei enää mennä ekojen päikkyjen aikaan kyläilemään, jos tämä mamma saa päättää. Sanoi muut mitä tahtoo :)
Ai niin, kyllä täällä niitä käsitöitä kokoajan tehdään, valmistuneissa sukkia, tumppuja ainakin ja leipomuksiakin lähestulkoon jokapäivä. Kuvien saldo taitaa kamerassa olla muutama. Täytyy jokupäivä yrittää laittaa koneelle et sais tännekin. Ja pitäis ottaa lisääkin kuvia, mut en oikein oo nyt meidän kameran kanssa sinut, kun valotus tulee päin mäntyä. Asetukset on tainnu mennä persiilleen. ( Sekin vielä ##) Ja lankojakin pitäisi tänne laittaa lisää myyntiin ja ja ja hirrrveesti tarttis tehdä ja ja ja akka vaan istuu kirjottamassa kutimet sylisssä ja ja ja Palataan taas ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)