Koukussa

Aina ajoittain sitä huomaa olevansa tavalla tai toisella koukussa. Toiset on koukussa tupakkaan ja muihin päihteisiin ja toiset suklaaseen. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja nykyinen addiktioni on Fazerin karpalo-vadelma, joka on syntisen hyvää. Ei uskoisi, että olin lähes koko odotusajan syömättä suklaata tai karamellia muuten. Hyvä uutinen: paino ei noussut huono uutinen: ilmeisesti pitää ne syömättä jääneet syödä nyt, mutta onneksi painoa on edelleen vähemmän kuin ennen raskautta. Äitini totesi viikolla, että hänellä tulee taas vuosi täyteen ilman tupakkaa. Äitini on tupakoinnissa kuin jojo laihduttaja. Toivottavasti ei tänä vuonna enää ratkea. On hölmöä katsoa, kun toinen kiusaa niinkin tuttua ihmistä kuin itseään. Isäni on polttanut jo 50 vuotta enkä usko hänen pääsevän tupakasta eroonkaan. Hyi yök. Itse olen ollut jo 11 vuotta ilman, kun mieheni kanssa yhdessä lopetettiin. Mutta suklaa; se on mmm niin hyvää.
Itselläni on kyllä useampikin addiktio. Tällä hetkellä ehkä 3 tai 4.
Siinä, kun minä kudon sukkaa, tumppua yms. on myös niitä, jotka juoksevat sen ajan kieli vyön alla reenaten maratoonille tai vain itseään varten. Kyllä minäkin kävelyllä käyn, nykyisin on taas ne vaunut mukana. Kesän lopusta syksyyn tulee koluttua metsässä poimimassa mustikoita, puolukoita ja sieniä. Mielestäni mun liikkumisessa pitää tulla jotain näkyvää heti. Siksi marjat ja sienet. Pelkät rakot kantapäissä tai varpaissa ei piisaa mulla. Köykkimisestä kipeytyneen selän siedän paremmin. Tiedän, että pääsen herkuttelemaan myöhemmin.
Jotkut ovat koukussa päihteisiin, joko alkoholiin tai sitten jopa piikittävät itseään. Saavat päihteistä välittömän hyvänolon tunteen ja unohtavat hetkeksi todellisuuden. Itse olen koukussa lankoihin, villaisiin, silkkisiin, pörröisiin, vaaleisiin ja tummiin. Pehmoisiin, joita tunnustelemalla saa miellyttävän hyvänolon tunteen. Kun oikein keljuttaa, voi mennä järjestelemään lankakaappia ja unohtaa hetkeksi todellisuuden ja vain nauttia lankojen antamasta hyvän olon tunteesta. Päihteistä on hyvin vaikea päästä eroon. Muutama entisistä koulukavereistani on enemmän ja vähemmän koukussa alkoholiin ja käyttäytyvät edelleen kuin 20 vuotta sitten. Notkuvat kylällä baarin edessä tupakalla vailla sen kummemmin päämäärää. Vähän niinkuin notkuivat jo yläasteella linkkariasemalla, missä vanhat gupet istuivat kaljatuoppiensa kanssa. Lankoihin voi jäädä myös koukkuun kuin päihteisiin, mutta langat eivät vaaranna terveyttä ja vaikka kokopäivän kutoisi sukkaa, voi silti välittömästi lähteä autonrattiin.
Lisäksi olen koukussa leipomiseen, leivon lähestulkoon jokapäivä. Leipää, piirakoita, kakkuja, keksejä. Kuppikakut ja focatcia leipä on ihan must. Kuppikakuissa riittää haastetta, maistuvat ihanalle ja ovat helppoja tehdä. Vielä kun joku kertoisi miten päällysteestä tehdään niin muhkea, sitä en ole saanut vielä onnistumaan. Uusi kuorruteruutta on ostoslistalla, kun edellisen pussiosa halkesi kuorruttaessa.
Tuosta ensin mainitsemasta addiktiosta olisi tarkoitus päästä kevään aikana eroon. Viikon lakkoni sujui toissaviikolla hyvin, en langennut kertaakaan. Mutta helppoa se ei ollut.