lauantai 2. heinäkuuta 2016

Kesäyöt

Meillä nukutaan tai no nuorimies lähti rantaan yhdelle, kun oli saanut raskaan työn raatajan hiet pestyä. Tuhottoman kuuma, vaikka kaikki ikkunat ovat auki. 66:n äänet kantautuvat sisälle. Rekkoja menee säännöllisin väliajoin ja pikkuautoja tasaiseen tahtiin. Juuri, kun linnun laulu tai pörriäisen surina alkaa kuulua sisälle niin menee seuraava auto. Sen verran hämärää ettei näe lukea kirjaa ilman lamppua. Ei jaksa laittaa valoa, jotta voisi tehdä jotakin hyödyllistä; lue käsitöitä. Tai jotakin sivistävää; lukea kirjaa. Ei huvita katsoa televisiota, vaikkei nukuta. Vielä hetki sitten sisälle tuli ulkoa riittävästi valoa ja nyt on vain hämärä hetki. Muutama tunti ja taas näkee riittävästi. Makuuhuoneen hiljainen tuhina, isontien äänet. Jos hyttysiä olisi yhtään vähemmän, menisin ulos terassille istumaan. Kesän tuoksut, kesän äänet, kesäyön äänet. Olen aina tykännyt kuunnella kesäyön ääniä meillä kotona. Asumme riittävän kaukana isosta tiestä, mutta kuitenkin niin lähellä, että äänet kantautuvat meille. Jos ei saa unta voi laskea lampaiden sijasta autoja. Tai kuunnella pientä tuhisijaa. Kauniita unia.

Ei kommentteja: