lauantai 23. heinäkuuta 2016

Olis voinu tulla kiirekin

  Se tunne, kun olet aloittanut tekemään synttärilahja-sukkia hyvissä ajoin jo 2 viikkoa aiemmin ja maanantaina huomaat ettei työ ole edennyt ekan sukan vartta pidemmälle. Työ kouraan ja hommiin. Sitten käytät ekan sukan loppuun kutomiseen 4 päivää. (Jep, hyvä minä ) Sit ei auta muu kuin luoda yhdeltätoista illalla silmukat toiseen sukkaan ja päättää että minähän ehdin. Ja neuloa vartta 30 kerrosta ja luovuttaa mennäkseen nukkumaan. Perjantaillehan jäi kudottavaksi vain koko loppusukka. Luotto on kova ja päätän herätä, kun poika lähtee töihin klo 5:40. Joopa joo; katsoin kelloa tuolloin ja päätin että väsyttää ihan helevetisti ja nukuin vielä yhdeksään :-D
  Sukkapuikot oli lähettyvillä pitkin päivää ja jos sopiva hetki tuli kudoin 5-10kerrosta. Illalla saunan päälle klo 10:00 oli otettava puikot vielä käteen, sillä kantapää oli valmis ja loppu jalkaterä tekemättä. Olin edelleen päättäväisesti sitä mieltä, ett sukat on yhdeltä valmiit. Mies meni nukkumaan puol kahdeltatoista ja sanoin ett tuun yhdeltä. Diiba daaba...
  Sukan sain valmiiksi 00:54, mutta päättely olikin sitten ihan ahterista. MUSTA lanka on ahterista, enkä tahtonut nähdä päätellä lankoja. Kutominen kun menee käsiin oikeastaan katsomatta, kun laskee mielessä kerroksia ja sit lopuksi vaan tarkistaa kerrosten määrän, mutta päättelyä kun ei voi niin tehdä ja päättelyneulakin on taas hukassa niin jouduin käyttämään koukkua. Silmiin suorastaan teki kipeää, kun sain homman valmiiksi ja pääsin nukkumaan. Mutta mä ehdin. Rami 19-vuotta sai lahjasukkansa muiden lahjojensa ohella aamulla.
Tässä ne ovat:
Synttärisukat Ramille koko 42
Musta 7-veikka ja sini-vihreä 7-veikka Polaris
Yhteensä 124g
Paljon onnea Rami  <3 p="">

Ei kommentteja: